sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Uuden vuoden vinkeet.

Uusi vuosi on aina kaikenlaisten lupausten, suunnitelmien, laihdutuspäätösten ja tänävuonnasäästänrahaa -ajatusten aikaa. Edellisen vuodenvaihteen aikaan päätin, että vuosi 2011 tulee olemaan minun vuoteni. Lupasin keskittyä itselle tärkeisiin asioihin, unelmiin, pitämään huolen itsestäni ja rakkaistani ja toteuttamaan hulluimmiltakin tuntuvat haaveet. Se toimi, ja taidan tehdä saman itsenitoteuttamislupauksen tänäkin vuonna. Olkoon 2012 myös kaikille tärkeille ja rakkaille ihmisille, läheisille ja vähän vähemmän läheisillekin antoisa, naurattava, itkettävä ja ennen kaikkea inspiroiva.

Ensimmäinen joululoma oli mukava, etenkin kun sisko tuli kylään. Jouluja ei sen kummemmin vietelty, meidän molempien levähdystauko koostui pääasiassa auringosta, rannasta, shoppailusta, jugurttijäätelöstä ja sushista ja muista maukkaista Miinan keittiön antimista. Perus joulupäivän aktiviteetti, Koko Head-vaellus oli melkoinen haaste jopa maratoonarille. Hurja kapuaminen ylös keskipäivän auringossa, tekipä hyvvää! Pakarat sano välillä että hei kamoooon!

Joululomat on lusittu, viisi viikkoa meni ihan tuosta nuin hupsista vaan, ja nyt on taas valmis pakertamaan. Ensimmäinen lukukausi meni hyvin, nyt on edessä vähän enemmän työtä, mutta sekös ei haittaa! Ei tänne olla tultu peukaloita pyörittelemään ja hakemaan huonoja arvosanoja. Luvassa on espanjan kielen aloittaminen, YK-klubin matka New Yorkiin huhtikuussa (ennen sitä sata tuhatta tuntia työtä projektin eteen), TEATTERIA (harmillisesti perusopintoihin kuuluu joku esiintymiskurssi, pakko oli ottaa näyttelemiskurssi tähän jaksoon...), rakasta ystävääni matematiikkaa, ja tietenkin urheilua juoksun ja muun mukavan merkeissä.

Ennen raskasta itsensä sivistämistä piti ottaa vähän irti arjesta ja juhlia synttäreitä. Talven lapsi naatiskeli kovasti vodkaa ananasmehulla ja pisti tämän kylän sekasi hullutteluillaan. Kerrankos tuota tietämättään hengailee brittiläisen julkkiksen kanssa pari iltaa. Hyvin tyypillistä meikäläistä että tajuan vasta kotona, että tämän herrasmiehen on voinut nähdä BBC:llä, CNN:llä ja Nickelodeon (mikälie) leivissä juontajana. Kylymän viileesti punainen pyörremyrsky tuli, näki ja sotki. Ja sotkee ihan varmasti jatkossakin! Rock!

3 kommenttia:

  1. ! sulla on blogi (olen toiselta nimeltäni Sherlock). Mutta siis kivaa, hienoa! Alan lukijaksi :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Anniina! Elina, ei nyt ihan kaikkea paljasteta;)

    VastaaPoista