Pureuduimme päivän polttaviin aiheisiin ja lopputunnista jokaisen tuli kertoa mistä on kotoisin, mihin maahan haluaisi ja mihin ei missään tapauksessa haluaisi muuttaa jos saisi valita. Ensimmäinen jenkkimisukka veti pohjat heti alkuun: "Hmm, I would definitely go to Africa." Saattoi olla että oma pää kopsahti pöytään myötähäpeästä siinä vaiheessa. Professori naurahti ja kertoi tytölle, ettei Afrikka ole valtio ja kehotti valitsemaan jonkun maan Afrikasta. Tyttö näyttä olevan aidosti hämillään ja sanoi kuvitelleensa Afrikan olevan valtio, eikä kovasta pähkäilystä huolimatta osannut nimetä yhtään maata. Joku neropatti takana komppasi tätä älyn jättiläistä hihkaisemalla, että oli itsekin luullut Afrikkaa valtioksi. Sillä lailla! Ostos-TV:tä lainaten: "EIKÄ SIINÄ VIELÄ KAIKKI! Kun tilaat yhden idiootin, saat kaupan päälle toisen ja kolmannenkin, ja kaiken tämän kotiovelle kuljetettuna!" Seuraavalla samaisen kurssin tunnilla edelliseltä pois ollut 'Justin from California' valitsi maan johon ei haluaisi mennä: Lähi-Itä. Nonni. Professori joutui epäilemättä ottamaan pari tiukkaa naukkua illalla kotiin mennessään.
Viikon jälkeen sai vähän makusteltua amerikkalaista yliopistojärjestelmää. Kurssit ovat opetusluokissa tapahtuvaa keskustelupainotteista oppimista, ryhmät pieniä (max 25 opiskelijaa) ja kotitehtäviä on riittävissä määrin, niissä ei säästellä. Vaatimukset hyvään arvosanaan tuntuvat haasteellisilta, mutta järkeenkäyviltä. Teknologiaa hyödynnetään joka asiassa ja tälläisen perinteisen romantikon mieleen ihan liikaa. Missä on vanha kunnon oppikirja, kynä ja paperi -meininki?! Kaikkiin tuntuu olevan joku access-code jolla pääsee netissä elektronisiin kirjoihin ja kaikki tehtävät tehdään onlinena. Ja jotkut tietävätkin kuinka me ei todellakaan tuon tekniikan kanssa olla sydänystäviä... "Voi prrr.. #"€&€/!"#€ ja anteeksi naapurit, mutta teen matematiikan tehtäviä elektronisesti."
Matematiikka (yllätys yllätys) on muutenkin varmaan tämän ensimmäisen semesterin suurin haaste meikäläiselle. Sanasto on ihan hukassa, ja opettaja Chang puhuu jotain aasianenglantia ja menee hirveällä kiireellä eteenpäin. Onneksi tämä kärsimätön taiteilijasielu pakotettiin Math Lab-kurssille, jossa käytännössä tehdään kotitehtäviä. Opettajan Barbara Burke vaan hymyilee, auttaa tarpeen vaatiessa ja lahjoo meitä M&M's -karkeilla.
Joskus iskee kunnon suomalainen jurnutusmökötys ja tuntuu että haluaisi vaan palata peikkometsään ja omaan pimeään koloon jyrsimään juuria. Näin tapahtui yksi päivä, kun päivä oli muutenkin mennyt vähän hassusti ja matikan online-tehtäviin tarvittava koodi, josta piti maksaa 80 dollaria, ei toiminut. Päätin lähteä purkamaan tuntoja kuntosalille, hyppäsin bussiin ja istuin mököttämään penkkiin ja yritin näyttää tosi äreältä. Vastapäätä istunut nuori mies koitti hymyillä minulle, mutta mulkaisin varoitukseksi yrittäen viestittää että nyt on sytytyslanka aika finito. Yhtäkkiä se hellästi potkasi mua jalkaan ja sanoi että oon ihan liian söpö yrittääkseni näyttää vihaiselta. Mitäpä siinä voi ku heläyttää naurun ilmoille ja miettiä että nämä ei täällä kyllä ujostele!
Siinä tovi juteltiin ja päädyttiin käymään hyvin mielenkiintoinen keskustelu. Edvin vaikutti fiksulta tyypiltä ja kerroin sitten mitä edellä kerrotulla politiikan kurssilla oli tapahtunut. Olin jo valmiiksi sillä tuulella, että yksikin väärä sana saattaisi aiheuttaa kolmannen maailmansodan, niin eiköhän tämä amerikkalaismiekkonen sano: "Amerikkalaiset eivät tarvitse maantietoa". Jaaha, noniin sillä lailla. Panssarivaunut valmiina? Lentokoneet asemiin! Jalkaväki liikkeelle!
Pikku peikko sieltä möyri kolostaan maan pinnalle ja räjäytin että jaaaaaaha, miksiköhän ei. Perustelu oli, että Yhdysvallat hallitsee maailmaa, sen taloutta ja liikennettä, markkinoita, joten ei heidän tarvitse tietää mitä on ympärillä, koska ympäristö tulee mukana. Siinä vaiheessa minulla ei ollut enää mitään menetettävää, joten paukuttelin menemään vähä faktoja pöytään ja kyselin perusteita tälle maailmanvaltias-teorialle. Jos Yhdysvallat hallitsee maailmantaloutta, on talous kyllä järkyttävässä jamassa kun katsotaan kuinka paljon valtionvelkaa sillä on, eikä loppua ole näkyvissä. Ja entäpä Kiina? Ja paaaljon muuta, kyselin ja puhuin ja puhuin vähän lisää. Lopulta tämä Edvin huokaisi ja sanoi ettei osaa enää sanoa mitään... Puhuin hänet kuulemma pyörryksiin, joten hän kuittasi kaiken sanomalla "But hey, I'm American!" ja nauroi makeasti päälle. Niin, sehän on hyvä tekosyy kaikkeen. Mutta oma päivä parani saman tien.
Täällä jännitetään kovasti 9/11-vuosipäivää, on näkynyt olevan uutisissa ympäri maailmaa. Myös presidentti Obaman Job plan on ollut kovasti ihmisten huulilla... Paikallisessa sanomalehdessä oli hauska pilapiirros, jossa oli kaksi kirjaa. Toinen oli nimeltään 'Obama's plan to create jobs' ja toinen, kaksi kertaa paksumpi 'Obama's plan for keeping his job'. Niin, Yhdysvaltain presidentinvaaleihin taitaa olla 14 kuukautta...
Rakastan Honolulun paikallisbusseja. Niissä näkee niin monenlaista kulkijaa ja on mielenkiintoista tarkkailla ihmisiä ja salakuunnella mitä ne puhuu!
Bussissa tapahtunutta osa 2: Herra "back in Texas" (tykkään nimetä ihmisiä) kailotti kuinka Havaiji on niin kallis ja hänen elämänlaatunsa kärsii sen takia. "Back in Texas" hän kuulemma kävi joka päivä McDonald'sissa tai jossain tacopaikassa syömässä, mutta voi voi rukkaa kun täällä maksaa pitsakin niin paljon, että on pakko laittaa itse ruokaa. Voi hellanlettas.
Loppujen lopuksi alkurysäyksen jälkeen tuntuu, että tämä sopii minulle. Koulu on äärimmäisen monikulttuurinen opettajia myöten, ja vaikka joukkoon mahtuu käsittämättömässä yleistiedon puutteessa eläviä opiskelijoita, tämä tuntuu omalta paikalta. Opetuksen taso on laadukasta ja voisin kuvitella, että edessä on hienoja vuosia. Kovasti saa tehdä kielen kanssa töitä, ja etenkin akateeminen kirjoittaminen ja sanasto vaativat kovaa pusertamista ja pitkiä iltoja, mutta motivaatio on kohdallaan. Aikaa löytyy toki myös hemmotteluun ja urheiluun, lukemiseen ja rantaelämään. Unohtamatta hyvää ruokaa ja juomaa hyvässä seurassa. Aloha!
No oletpa siis jo päässyt asian ytimeen:)
VastaaPoista